maanantai 18. kesäkuuta 2012

Kesäyö

  Rankka päivä takana. Menin makaamaan sängylle siinä toivossa, että nukku-matti tulisi piipahtamaan. Kuulin kuinka jenkkisänkyni natisi, kun käänsin selkääni. Tuijotin kelloa, joka juuri löi keskiyötä. Löysin vihdoin täydellisen asennon ja tunsin kuinka kehoni rentoutui. Tuntui siltä, että olisin höyhenen kevyt. Peitto lämmitti ihanasti, tuntui kun olisin vaipunut uneen. Muistui mieleen, että mulla on vieläkin eräs kirja lukematta. Mun oli pakko nukkua, mutta kirja huusi nimeäni kirjahyllyssä. En voinut vastustaa, ehdin myöhemmin nukkua. Halusin saada tarinaan jonkinlaisen lopun. Raahasin itseni ylös ja laahustin yökkäreissä olohuoneeseen hakemaan tämän kirjan.
  Etsin kohdan, josta vilkkui pokemonkortti jota käytän kirjamerkkinä. Jotain hyötyä niistäkin. Aloin lukemaan. Niin paljon kun kirjottamisesta tykkäänkin, niin lukeminen tulee vahvana kakkosena. Tuli mieleen ajat jolloin lukeminen pidettiin meidän keskuudessa nörttien hommana. Se joka luki muuten kuin kokeisiin oli luuseri. Kävin kirjastosta lainaamassa kasan kirjoja ja piilotin ne syvälle juuri ostetun laukkuni pohjaan. Piilotin ne muilta, koska en halunnut olla luuseri. Se jolle nauretaan kun kävelee koulun käytävillä lukien 500 sivuista dekkaria. Se jolle äidinkielen tunneilla annetut ns. pakko lukemiset on unelmaa. Kun totta puhutaan mä oon juuri se. Tein sen minkä parhaiten osasin, piilotin itseäni itseltäni.
   Lukeminen nähdään niin monella eri tavalla: äidin mielestä minusta tulee viisaampi mitä enemmän luen, siskon mielestä olen nörtti. Mä rakastan lukea ja painua herkeksi sen päähenkilön kenkiin. Päästää hetkeksi tästä maailmasta irti ja lukea luvusta toiseen. Mikä vaan kirja ei uppoo muhun. Se on vähän niinkuin kaikilla on oma tyyli pukeutua, mulla taas on oma maku kirjojen suhteen. Rakkaustarinat on parhaita, kun voit tuntea sen kaiken rakkauden kirjasta läpi. Sen kaiken rakkauden mitä mun elämästä puuttui. Tosin oon rakkaustarinoitten avulla ymmärtänyt paremmin rakkauden ja rakastamaan. Kun luet kirjaa niin sulla ei ole mitään hajua, miltä päähenkilö näyttää. Sä kuvittelet siitä ihan omanlaisensa omassa päässä. Eikä sitä kuukaan muuta, kunnes joku pelle keksii tehdä siitä kirjasta elokuvan.
   Mua harmittaa kun oon niin monta vuotta hiiviskellyt kirjastosta kotiin kirjat piilossa. Se oli aikaa jolloin esitin jotain mitä en ole, jotta muut pitäisivät minusta. Nykyään kävelen katuja pitkin ylpeänä romaani kainalossa. Jos olen luuseri taikka nörtti sen takia. Niin sit mä kai oon.
xoxo: Nimo

4 kommenttia:

  1. luin kesätyö, ja mietin miten tää liittyy kesätyöhön :D

    VastaaPoista
  2. oot kyllä niin hyvä kirjottaja, et en oo ennen nähny! Luin sun juttus kans suosikista ja tulin sen jälkee kattoo su blogii ja tää on aivan mahtava! Tosi arvostettavaa ja upeet et oot noin rohkee ja uskallat olla oma itses! Pyrin samaan ja sä oot mun idoli ihan oikeesti!! Rupeen ehdottomasti seuraa sun blogiis:) ps. Oot viel kaiken lisäks, tosi nätti, sul on ihanat hiukset ja sul on nätti hymy!:)

    VastaaPoista
  3. Munki mielestä on tosi kiva lukea ja kyl siit tulee fiksummaks, ku lukee ja oppii just oikeenkirjotusta ja eri sanontoja jne. Ei sitä pitäis häpeillä mitenkään, että tykkää lukea. Taino en nyt tiiä mistää sellasist tiedekirjoist, mut et onneks niitä lue ja kuka ei tykkäis lukee ihanii rakkausromaaneja? Jos joku sua kutsuu nörtiks sentakii, että luet rakkausromaaneja nii on ite ehk vähä sellanen ihminen, joka välttelee rakkautta.

    ps. tuli hirvee hinku mennä kirjastoo lainaa joku ihana rakkausromaani :))

    VastaaPoista
  4. Sulla on kyllä aivan mahtavia tekstejä!! :))
    Melkeen joka päivä käyn ihan innoissaan tsekkaamassa sun blogia oisko jo tullu uutta teksiä, ja sit ku on tullu keskityn siihen vaan ja jos tulee häiritsemään sanon "mee pois, mä nyt keskityn tähän blogiin" :D
    ja kiitti paljo, oot antanu mulle pikkasen rohkeutta tehä asioita joita haluan ja olla sellanen ku haluan :)

    VastaaPoista