maanantai 26. joulukuuta 2011

Deitti-ilmoitus

!!!!!Huom teksti on tehty täydellä huumorilla ja jos ei löydy huumorintajua, ei kannata lukea


Pablo
Tässä on Pablo, joka etsii naista. Mies ei ole mikään tavallinen hurmuri vaan saa enemmän pimpiä kun vessan pönttö. Pablo on puoliksi meksikolainen ja puoliksi kongo, joten voit vaan kuvitella millainen kalkarokäärme hänellä on housuissaan. Pablo tykkää tulisista naisista, kun kerran on tacobell-maasta. Pablon pahin kokemus elämässä oli silloin kun hän yllätti Vaarinsa runkkaamassa.........hänen koiraansa.
Pablon motto; Mikasa e sukassa
Jos kiinnostuit Pablosta, lähetä viesti TACOBELL numeroon 33522
Jack AKA immakillya
Tässä on Jack,  joka etsii naista jota voisi huutokaupata. Kuten näet kuvasta Jack on komea mies, jolla ei ole varaa kultahampaisiin niin omistaa foliohampaat. Jack omistaa kiväärin sijasta kaulimen ja myi puukonsa, että saisi ruohoa, mutta se olikin oregaanoa. Jack on afroamerikkalainen ja yrittää peittää afroaan laittamalla siskonsa sukkahousut päähän. Jackin motto; ''wlh mä tapata sut''
Jos kiinnostuit Jackista, lähetä viesti IMMAKILLYA numeroon 30752
Svetlana Ljubliana
Tässä on Svetlana, suoraan moskovan kadulta. Svetlanalla on kaiken maailman  ääntämisviat ja hänen puheensa kuulostaa siltä että hänellä olisi sormi pyllyssä. Svetlana etsii miehessä karvahattua ja pullollisen viru valgeet. Svetlanan motto; '' Njet Baabuski''
Jos kiinnostuit Svetlanasta, lähetä viesti RUSSIAISGAY numeroon 11242
Xalimoabdijamac Samakaad
Tässä teille Xalimo...... en osaa lausua nimeä. Hän on erittäin salaperäinen nainen, joka ei halua kertoa itsestään paljon. Voi olla, että tämä nainen on laittomasti Suomessa. Hän etsii miestä, joka voisi elättää hänet ja hänen 21 tytärtään. Kysyin omaisuudesta ja hän vastasi '' Kolme syylää ja Yksi peräpukama'' Xalimon motto; ......*hiljasuus* *huokaisu* *epämääräinen haju*
Jos kiinnostuit Xalimosta, lähetä viesti SYYLÄ numeroon 49233
xoxo; Nimo

perjantai 23. joulukuuta 2011

Trust me

Trust is like an eraser, it gets smaller and smaller after every mistake
   Onko tämä totta? Mun elämässä, mun ihmisuhteissa tää oli jossain vaiheessa totta. En tiennyt keneen luottaa ja keneen ei. Kenestä pitää kii ja kenestä päästää irti. Ihmisiä kulkee joka päivä ohitsesi, mutta pysähdytkö koskaan miettimään minkälainen tuo ihminen on. Mä tarkkailin yksi päivä erästä pikkupoikaa, joka kulki vanhempiensa kanssa käsi kädessä dösärin ohi jossa odotin bussiani. Hän näytti kuin olisi suoraan jostain Hollywoodin elokuvasta. Semmoisesta joka loppuisi surullisesti, mutta silti hän näytti maailman onnellisimmalta ihmiseltä. Hänen hymynsä ylettyi korviinsa asti. Sitten mä tajusin, että voit tehdä elämästäsi ihan sellaisen kuin haluat. Voit tehdä itsestäsi maailman onnellisimman pelkästään muuttamalla sun suhtautumista elämään ja ihmisiin. Mä päätin, että sillä ei ole väliä kuka on luotettava ja kuka ei, koska tiesin sen että jokainen meistä on erikoinen. Ja jollain tavalla myös rikkaus, ja jokainen ihminen joka kuuluu elämääni on minulle sanoinkuvaamattoman tärkeä. Joten kehotan teitä kaikkia, jotka lukee tätä mun blogia. Pitämään kiinni ihmisistä jotka tekee susta maailman onnellisimman.
   Samaan aikaan kun kirjotin tätä tekstiä, meidän ovikello soi. Siellä oli meidän naapuri, jolla oli joululahja minulle. Tunsin oloni kuin pikkulapsi jouluna, en voinut odottaa, että pääsen avaamaan paketin. Paketti oli kovin pieni, joten ajattelin, että siellä on jokin konvehtirasia tai jotain. Toivottelin hyvät joulut naapurille ja kiitin lahjasta. Suljin oven ja päätin että avaan lahjan, vaikka olin luvannut että en niin tee ennen jouluaattoa.  Siellä oli ihan törkeen hieno rannekello, ajattelin mitä oon oikeen tehnyt ansaitakseni tämmöisen. Mä tajusin, sillä hetkellä että ei tarvitse tehä mitään erikoista kuin hymyillä joka kerta kuin törmää ja vaihtaa kuulumisia. Niin se voi merkata toiselle ihmiselle tosi paljon ja piristää hänen päiväänsä. Joten nytten mä tässä istun rannekello kädessä ja toivottelen teille kaikille hyvät joulut. Ja muistakaa olla kilttejä kaikille ihmisille jotka tulee teitä vastaan.                                                                                      
xoxo; Nimo                                                                                      

tiistai 13. joulukuuta 2011

Twinkle Twinkle Little Whore, U Aint From Jersey Shore

 Päivän puheenaihe; Huoruus
  Mua vituttaa, kun ihmiset haukkuu toisiaan huoraksi tajuamatta, että mitä se tarkottaa. Esim mä oon kuulemma erään anonyymin mielestä Suomen huorin ihminen sen takia kun en käytä huivia. Miten voin olla huora, jos en oo ikinä edes antanut kellekkään? Eks ookkin hauskaa? Ihan oikeesti, oks ihmiset niin tyhmiä, että ei tiedä mitä tarkottaa huora? Monia meistä naisista pidetään huorina, jostain ihan naurettavasta syystä. Mä oon tota sanaa ite täysin vastaan, sillä mun mielestä se on alentavaa ja töykeätä. Mä en ikinä pystyisi sanoo mun kavereille ''vitun huora'', jotenkin ei kuulosta mun suuhun sopivalta. Tai vaikka kuulisin, että naapurin Liisa olisi jakanut koko Suomelle, mun mielestä se ei tee siitä huoraa. Ainoo millon käytän tätä sanaa on kun kiroon ittekseni, saatan esim huutaa ''voi vitun pilluhuora'' kun lyön varpaani. Mutta se on todistettu, että jos kiroilee kun sattuu johonkin niin se purkaa kipua ja helpottaa.
  Sitten niille jotka on sitä mieltä, että on huora jos pettää poikaystäväänsä. Niin ei ole, huora tarkottaa sitä, että ottaa maksua seksistä. Ja mun mielestä siinä ei oo mitään pahaa, en kyllä ite ikinä pystyisi tekee niin. Mutta työtä sekin on, vielä verotonta joten why not? Sitkun miettii, että mitä tää maailma olisi ilman huoria, moni nörtti olisi vieläkin neitsyt, joten kai niistä on jotain hyötyä.
  Nyt sitten ihmiset aattelee, että ''mitä, kyl mä tiiän mitä huora tarkottaa'' Then watch your mouth, älä sano ihmisiä huoriksi sen takia koska haluut sekaantuu massaan ja esittää pahista. Sana huora tulee eniten ulkomaalaisilta pojilta, joten rakkaat väritoverit ei se suomalainen muija oo huora, kun et saanu siltä! Kuten tiiät huorat antaa kaikille. Huoria on Suomessa 6900, joten jos nyt haluut niin paljon sitä huoraa, niin eiköhän mennä sitten Eerikinkadulle. Ilman naisia, ketään miestä ei olisi olemassa sama myös toisin päin, joten kunnioittakaa toisianne.
xoxo: Nimo

maanantai 12. joulukuuta 2011

The famous blogger



     Hei! Tosiaan oon kirjotellu tätä blogia vasta puolitoista kuukautta ja tän blogin tilastot näyttää tältä. Oon aika ylpee että ihmiset jaksaa lukee näitä mun juttuja. Kiitos kaikille, ootte ihania! Mulla on tosiaan suunnitelmana vallottaa koko maailma ja se on edenny aika hyvin. Jonain päivänä musta tulee the famous blogger, tsekatkaa toki useinkin että mitä mulla on nytten valitettavana. Oon aina tykänny kirjottaa ja mulle se on vaan kunnia, että saan jakaa mun mielipiteitä täällä kaikkien kanssa. Mulla on kyllä vielä pari tuhatta ässää hihassa, mutta toki voi antaa tässä nyt mulle ideoita, että mistä haluisitte että kirjotan.
Lisäksi vielä tähän, että arvostan suuresti jos joku tulee kritisoimaan mun tekstejä, sillä jokaisessa meissä on vikoja ja parannettavaa, mutta älkää jaksako tulla vittuilee, koska mulla on muutakin tekemistä ku vastaa teidän säälittäviin kommentteihin. Tää oli tämmönen turha pikapostaus, mutta kuitenkin!
xoxo; Nimo

perjantai 9. joulukuuta 2011

Mi casa

    Mun mielestä oma huone kertoo ihmisestä paljon, ja nyt teen tämmösen pikapostauksen mun huoneesta!
                                 
    Mun huone kertoo musta sen, että oon oikeesti aika pinkki friikki. Semmonen prinsessa, oon aina halunnu olla. Sen takia esim mun huoneesta löytyy paljon pinkkiä yksityiskohtia. Mulla oli ennen pinkki seinäkin, mutta ei enään ku se oli kuulemma liian räväkkä ja siitä ois voinu laukee epilepsia kohtaus jollekkin mun kaverille, mutta anyways mennäänpäs tutkimaan mun huonetta vähän lähempää.

    Jokaisella naisella on varmasti yöpöytä. Mun yöpöydästä löytyy paljon lehtiä, koska rakastan lukee. Sitten löytyy kans vähän lisää pinkkiä, eli muovi kukkia. Muovi kukkia mulla on sen takia, koska sain kerran oikean kukan ja se kuoli viikossa ku en tienny et niit pitää kastella. Niin mun porukat päätti et mulle ei kukkia enään. Sitten mulla on niinkuin kaikilla meillä naisilla, kosmetiikkatuotteita mun yöpöydällä. Mun lempihattukin on päässy mun yöpöydälle. Toi oli siis mun vappuhattu, jota en käyttänyt viime vappuna, mutta kattoo jos joku vappu sitä kehtais käyttää.
   Sitten mä omistan semmosen taulun, mihin voi kiinnittää kaikki turhat jutut. Mulla on tossa pari mun kaverikuvaa, toisessa oon Mirankaa(aka meatball) ja toisessa Annikan ja Donian. Toi ylempi on tositosi vanha kaverikuva ja siitä huomaa, että mulla on huivi siin. Sitten mulla on tossa taulussa, monia synttärikortteja. Oho, mitallikin löytyy. Oon siis ollut maalivahti grankulla ifkoossa, joten musta löytyy vähän tommosia urheilullisiakin puolia.
Tältä mun huone yleensä näyttää, mä oon laiska. En jaksa yleensä siivoo, niin heitän vaan aina kaikki oppikirjat ja vaatteet lattialle niin tää on tulos. Itseasiassa tässä kuvassa, mun huone on suht siisti. Oisin ylpee!
Mutta tää postaus oli tässä, toivottavasti todistin teille, että huoneeni kertoo paljon musta.
xoxo;Nimo

tiistai 6. joulukuuta 2011

My world, My pride


   Mua mietityttää miksi oon nykyään tämmönen? Mä oon vuoden sisään muuttunut ihan sikana, tuntuu välillä etten tuntis enään itteeni. Käyttäydyn ihan oudosti mun ystävien suhteen ja muutenkin ihmisten. Jotenkin mua ei enää kiinnosta kukaan ja kenelläkään ei oo paikkaa mun sydämmessä. Kauheeta, kun aattelee että mulla on niin paljon ihmisiä jotka välittää musta, mutta kohtelen niitä kun he oisi ilmaa.  Mut sit taas kun miettii, ilman ilmaa ihminen ei pysty henggittää.
   Mun motto; ''Kohtele ihmisiä niinkuin haluisit heidän kohtelevan sinua'' on viime aikoina unohtunut. Pitää kai vaan vähän ravistella itteeni ja palata maan pinnalle. Voin myöntää, että oon leijaillu jossain ihan muualla. Elän vähän niinkun unelmaani, sillai että keskityn vaan itteeni. Mutta eihän tässä elämässä pärjää yksin. Mun tukiverkko alkaa pettää ja mun täytyy kunnostaa se. Mutta sit taas sä synnyit yksin, sä kuolet yksin. Mua pelottaa luottaa johonkin ihmiseen täysin, koska se voi ihan millon vaan pettää sen luottamuksen ja käyttää sitä sua vastaan.
   Mua vaan ihmetyttää, kun oon esim jonkun mun ystävänkaa, niin ei tunnu samalta. Ei tunnu siltä, että voisin ottaa luodin heidän eestä. En tiiä oonko ainoo joka näin jossain vaiheessa tuntee, mutta mulla on tämmönen ongelma. Välillä se on hyvä keskittyy vaan itteensä ja omaan elämään, mutta mun täytyy myös muistaa se, että mun elämä koostuu ihmisistä, ihmisistä jotka on mulle tärkeitä.
Haluisin tähän loppuun sanoo kaikille mun ystäville;
''You are the most beautiful flower, in my garden of friendship, remain the same forever''
xoxo;Nimo

maanantai 5. joulukuuta 2011

Oh, Africa

    Ne jotka tuntee mua on varmasti ihan hämillään, että Nimon suusta tulee tämmöstä tekstiä. Oon miettinyt tässä pari päivän sisään kaksikielisyyttä. Ne, jotka ei tiennyt olen siis kaksikielinen. On tehty joku tutkimus, ja tultu tulokseen, että kaksikieliset on viisaampia kun yksikieliset. Sit mä tajusin, että kaksikielisyydessä on moniakin konflikteja. Tuntuu, että ei osaa kumpaakaan täysin ja ei kuulu kumpaankaan. Esim mä oon syntynyt Suomessa, ja puhun Suomea joka päivä yms. Mutta sitten oon myös Afrikasta, ihanasta maasta nimeltä Somalia. Mun geenit, veri ja koko Nimon synty on Afrikasta. Suomalaiseksi en voi itteeni sanoa, koska oon ihan erinäkönen, mut sit jos menisin Somaliaan ihmiset varmasti pitäisi mua tosi länsimaisena, sillä en välttämättä käyttäydy samanlailla kun he, sillä toki kasvatustapa ja -ympäristö vaikuttaa siihen, millanen susta tulee.
     Monet kun miettii Afrikkaa, tulee mieleen nälänhätä, sodat, maailman isoin molo yms. Mulla ei itseasiassa tuu mieleen nuo, mulla tulee mieleen safarit, leijonat ja yli ystävälliset ihmiset. Afrikkalaisilla on ihmisen kunnioitus eri tasolla kun missään maailmassa, he avoimesti tervehtii jos tulet heidän kotiin ja halaa jne. Jotain mitä Suomessa ei paljon näe. Välillä toivon, että olisin syntynyt Afrikassa, mutta sinänsä ihan hyvä, etten syntynyt koska oisin ihan erilainen kun nyt.
    Mietin myös millasen miehen haluun, haluunks suomalaista junttia vai afrikkalaisen? Päädyin, että haluun afrikkalaisen, joka on vaalea. Sillä haluun, että mun lapsista tulee suht vaalee. Mä rakastan kaikkea Afrikassa, en kyllä oo koskaan käynyt siellä. Mutta on suunnitteilla, että kävisin siellä kattomassa mun mummia. Se on yks mun todo-listalla tällä hetkellä, haluun itse omilla silmillä nähdä mistä oon tullu ja kehittynyt. Mä rakastan yli kaiken Afrikkaa, vaikka siinäkin on huonoja puolija joita voisi kritisoida. Niin myös Suomessakin on, mutta rakastan myös sitä omalla tavalla. Kuulun molempiin fifty fifty.  
xoxo; Nimo