Iän ikuisuutta sinkkuuttani pahentaa vielä se, kun joku kysyy sitä sinulta. Tuntuu kun joku löisi minua tuolilla joka on täynnä niittejä ja piikkejä suoraan päin näköä niin että seuraavana päivänä jonotat Jorvin päivystyksen luukulla. Yleensä mä vaan vastaan siihen jotain ''hmm, en tiiä''-tyyppistä nopeasti ja vaivaantuneesti. Mutta koska mä en häpeä mun sinkkuutta, mä päätin, että nyt mä laitan mun ghettopyllyn tähän penkille ja kerron teille miksi minä Nimo Samatar olen sinkku?
1. Mä en tykkää jakaa
Mä oon oikeasti aika itsekäs ihminen, etenkin ruuan suhteen. Mua ärsyttää jakaa mun kavereita jonkun miehen kanssa. Musta tuntuu, että en pystyisi sietämään jos mun kaverit ja mun mies hengailisi sillä aikaa kun mä olen töissä tai muualla. Mua ärsyttää kun joku erittäin hyvännäköinen koskee mun ruokaan jota mä oon koko työpäivän himoinnut. Mun lautaselta ei syö kukaan muu kun minä. Mua ärsyttää ajatus, että parisuhteessa pitäisi jakaa asioita. ''What's mine is yours''-sanonta tuo mulle oksennuksen suuhun kylmien väreiden kera. Mun poikaystävä pitäisi olla sellainen, jolla on myös oma elämä ja lautanen. Mä en myöskään tykkää yhtään, jos joku koskee mun puhelimeen tai katsoo mitä chattailen jonkun toisen kanssa. Pidä ne silmät vaan siellä omassa ruudussa.
2. Mä en löydä ketään joka täyttää mun kriteerit
Toisin sanottuna, mä olen aika vaativa ihminen. En nyt tarkoita sitä, että mulla on kotona lista jossa lukee millaisen miehen mä haluan(ainakaan en myönnä mitään). Mä en vaan yksinkertaisesti löydä ketään, joka vetäisi maton alta ja saisi jalat spageteille. Aina kun tuntuu siltä, että löysin sellaisen, kaikki menee tosi pahasti pieleen ja jään perään itkemään kun mikäkin surullinen tuhkimo.Välillä myös syytän itseäni, koska tuntuu, että valitsen vääriä ihmisiä. Esimerkiksi kesällä mulla oli tilanne, jossa kaksi poikaa ihastui muhun ihan täysin. Toinen oli ihanan kiltti, rento ja rauhallinen, joka jollain tavalla rauhoitti tälläistä kova äänistä ja menevää tyttöä. Just sellainen jätkä joka piti kädestä kiinni ja silitti poskea kunnes nukahdin. Toinen taas tosi pahis, joka aina kiusasi ja välillä jopa haukku mua tosissaan. Hän ei ikinä halunnut näyttää mua hänen kavereille taikka näyttäytyä yleisillä paikoilla. Just sellainen jätkä joka aina oli baareissa tai jossain kavereitten kanssa, jolloin en ikinä voinut luottaa oliko hän oikeasti vaan minun kanssa? Kumpaan minä ihastuin? Tähän jälkimmäiseen. Joka loppujen lopuksi muussasi mun sydämen sauvasekoittimella ja syötti sen koiralleensa.
3. Mä oon niitä tyttöjä, jotka itse on lihavia, mutta haluaa maailman kuumimman jätkän
Mä en ole pinnallinen ihminen, mutta monesti annan itsestäni sellaisen kuvan. Mä haluan miehen, joka miellyttää mun silmää. Ulkonäöllä on väliä, oikeasti. Ulkonäköön ihastutaan ja luonteeseen rakastutaan. Mulla on vaan se huono puoli tässä, että aina kun mä pidän jotain jätkää silmää miellyttävänä niin sisältä hän on ihan biojätettä. Ei mitään kiinnostavaa tai kerran jo jauhettua. Kumminkin mä uskon siihen, että jonain päivänä ratikassa mun silmien eteen kävelee prinssi uljas, joka ihastuu mun ulkonäköön ja vie mut kuuhun kaljalle.
4. Mä vihaan romantiikkaa
Mä vihaan oikeasti romanttisia asioita. Mä en halua mitään kukkia, vaan pussin sipsiä ja jos haluut olla erittäin romanttinen niin osta dippiä sipseille. Mä en kestä mitään hiuksien silittelyy ja romanttisen elokuvan katsomista käsi kädessä. Mä mielummin istun vierekkäin, heitän jotain kuivaa läppää ja pelataan jotain hullua sotapeliä. Kyllä, mä olen just niitä tyttöjä. Mä vihaan kuutamokävelyjä, ja tunnen oloni niin vaivaantuneeksi, että tekisi elämäni ensimmäistä kertaa mieli juosta kotiin yrjö suussa. Mä en pysty sietämään lellittelynimiä. Kulta, muru ja rakas vielä menee, mutta heti kun rupeet kutsumaan mua hanipuppeliksi niin näytän missä ovi on ja saat toki käyttää sitä. Taidan olla ainoa tyttö, joka ajattelee näin, mutta mä olen mitä mä olen.
Yksi suuri tekijä mun sinkkuudelle on myös, että mä en ole niityn kaunein kukka tai pakan parhain kortti. Mä en ole, mutta mä toivon, että jonain päivänä joku pitää minua sellaisena.
xoxo: Nimo