Kiusaaminen on perseestä

  Pikkusiskoni soitti minulle eilen itkuisena ''Sisko, oonks mä ruma?'' Ihmettelin eka suuresti outoa kysymystä ja vastasin '' Et muruseni'' Sitten kuului hymähdys ja uusi kysymys ''Sisko oonks mä läski?'' Nyt aloin olee jo raivoissani ja tunsin kun viha nousi päähäni, mutta vastasin rauhallisesti ''Et muruseni'' Nyt ajattelin, että vihdoinkin pikkusiskoni kertoisi mistä olisi kyse, mutta siskollani oli vielä yksi kysymys ''Sisko oonks mä huora?'' Kuulin kuinka siskoni pidätteli itkuaan ja vastasin '' Et ole, mitä on käynyt?'' Sitten siskoni alkoi itkeä enemmän ja kakisti ulos ''Miksi sitten kaikki sanovat niin?''
  Pikkusiskoni on 11-vuotias, joka on 165 cm ja painaa 44 kiloa. Kertokaa mulle miten tuommoista ihmistä voi sanoa läskiksi? Pikkusiskoni haaveilee malli-urasta ja on muutenkin tosi kuvauksellinen, joten kertokaa mulle miten voit sanoa semmoista ihmistä rumaksi? Pikkusiskoni on 11-vuotias, joten kertokaa mulle miten joku voi sanoa 11-vuotiasta huoraksi? Maailma on karu paikka, ja mä olen tosi katkera ihmisille jotka kiusaavat pikkusiskoani koulussa. Kiusaamisesta puhutaan paljon, mutta oikeasti siihen ei puututa paljoa. Sen takia, mä olen sanonut mun pikkusiskolle, että voi aina soittaa mulle kun haluaa kertoa jollekkin murheensa. Pikkusiskoni on vielä pieni ja heikko ja se että häntä kaksi vuotta vanhemmat kiusaavat häntä siksi koska on kylän yksi ainoista tummaihoinen saa minut kiehumaan. Järvenpää ei näköjää ole nähnyt suurkaupunki elämää, vaikka sanookin olevan semmoinen.
  En halua, että pikkusiskoni päättää tehdä itselleen pahaa, koska ihmiset sanovat hänelle tosi ilkeitä asioita. En todellakaan halua että pikkusiskoni uhraa elämänsä ja unelmansa ihmisten takia, jotka kiusaavat häntä. En mäkään ole aina ollut näin vahva kuin nytten. Muakin on kiusattu, ei tosin koulussa. Mua on haukuttu läskiksi, rumaksi, huoraksi, neekeriksi ja kaikkia maailman haukkumasanoja oon kuullu. Joten voin ylpeänä tai no en niin ylpeänä sanoa mun pikkusiskolle: Been there, Done that. Mä oon kasvattanut itsestäni kovan sen kaiken haukkumisen keskellä. Mä olin päättänyt että kukaan ei lannista mua, eikä kukaan pysäytä mua koskaan. Sen takia mut jätettiin rauhaan, ei mua kiusattu enään kun pysyin lujana ja olin parempi kun he. Hankin ympärilleni ystäviä jotka auttoivat mua olemaan vahva. Uskon, että sen takia siskoni on helppo puhua asiasta mulle, kun hän näki kuinka paljon itkin kun naapurinlapset haukkuivat ''isoksi pahaksi mustaksi sudeksi'' Nytten vaan nauran sille, mutta silloin se oikeasti tuntu pahalta. Mä ymmärrän että mua kiusattiin koska olin isompi kun muut ja en käyttänyt meikkiä yms. Mutta siskoni ei ole oikeasti läski, eikä ruma, eikä huora. Vaan siskoni on oikeasti kaunis, sen takia tuntuu kauhealta että ihmiset saavat hänet tuntemaan itsensä rumaksi. 
  Ihmiset on julmia, ja mä olen oikeasti tosi katkera monelle ihmiselle monesta asiasta. Mun täytyy nyt vaan miettiä miten autan mun babysisteria olemaan yhtä vahva kun minä olen tänä päivänä. Kaikkia niitä joita kiusataan niin oikeasti neuvon teitä kertomaan siitä jollekkin johon luotatte ja se että kerrotte sen edes jollekkin voi olla niin suuri apu. Niin suuri apu, että se jonain päivänä loppuu. Miksi edes ihmiset kiusaa? Eikö olis paljon kivempi et olisit tunnettu jostain hyväst jutust kuten se et on älyttömän hyvä jossain esim urheilussa, eikä siitä et kiusaat jotta saat huomiota. Sillon kun mä olin ylä-asteella kiusaamista näki joka päivä. Sen pysty jopa haistamaan koulun rikkoutuneesta ilmastoinnista. En mä ikinä puuttunut siihen vaikka se oli naaman edessä. Olin kai ittekkin jotenkin heikompi kun muut, enkä uskaltanut. Mutta kun pääsin ylä-asteelta ja eletään tätä päivää niin oon jotenkin ajatellut et ihmiset on viisastunut sitä myötä mitä enemmän kiusaamisesta tiedetään. Mutta ei näköjään.  En tajua kiusaajia, jotka oikeasti tekevät heikoista vielä heikomman hauskuuden puutteessa. Ei se enään ole hauskaa, kun tajuatkin että se ''hevari'' jota kiusasit ei ole enään olemassa. Joten mieti kaksi kertaa ennen kun oikeasti sanot jotain mikä voi toista satuttaa ja romuttaa toisen minä-kuvan! Tää ei oo pelkkää puhetta, toivon oikeasti että jonain päivänä maailmassa ei olisi yhtäkään ihmistä jota kiusaisi toinen ihminen tahallaan. Toivon vain välillä että maailmasta tulisi parempi paikka niille jotka tänne tulevaisuudessa putkahtaa.
xoxo: Nimo